Uudistuksen plussat ja miinukset
Kirjan voi ostaa kirjakaupoista tai suoraan BoD:ltä, jolloin ne maksavat painettuna 16 € ja E-kirjana 5,99 €. www.bod.fi/kirjakauppa
LUKIJALLE
Aikaisemmin sairaanhoitajana palvellut Kaisa Riihinen kuvaa omia potilaskokemuksiaan terveydenhuollosta artikkelissa ”Suomen terveydenhuolto on rikki – Onneni on, että olen riittävän sairas kuuluakseni suurimmaksi osaksi erikoissairaanhoitoon.” (AL 8.11.2022.) Teksti leikkaa terävän kuvan sote-uudistusta edeltäneestä tilanteesta, jossa kuntien säästökohteeksi oli joutunut ennalta ehkäisevä toiminta. Sen puute työnsi vakavasti sairastuneita kansalaisia sairaaloihin, jotka oman päätöksentekonsa turvin hoitavat potilaita lääkäreiden diagnoosin eikä poliitikkojen päätösten mukaan.
Nyt myös sairaalat ovat tukkeutuneet. Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole kuntien, vaan valtion, joka 1957 siirsi koko keskussairaalaverkoston kuntien hallintaan ja on ylläpitänyt tätä järjestelmää, jossa kuntayhtymät ovat kattaneet kulunsa yksinkertaisesti laskuttamalla ne kunnilta.
Vuosi 1957 olisi ollut oikea paikka ainakin sairaaloita koskevalle sote-uudistukselle, sillä perustuslain mukaan asukkaiden itsehallintoa tulisi soveltaa myös kuntia laajemmilla hallintoalueilla. Sairaanhoitopiiri oli selvästi erillinen hallintoalue, sillä sen ylimmällä päätöksentekijällä oli laissa säädetty oma päätösvalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus poistaa kuitenkin terveydenhuollon kahtiajaon. Nyt kannattaa siis satsata ennaltaehkäiseviin ja peruspalveluihin. ”Sote tulee, siitä toivon parasta, mutta valitettavasti pelkään pahinta”, Kaisa Riihinen kertoo tuntemuksistaan.
Tämä kirja täydentää teostani Sote hallinnon himmeleissä – Demokratian ja sote-uudistuksen vaikea liitto (Into 2019), jonka julkaisuaikaan ei ollut mahdollista kuvata sote-prosessin loppuvaiheita. Pyrin tässä näyttämään, miten sote-uudistuksen lopputulokseen päädyttiin.
Kirjan kaksi ensimmäistä lukua kuvaavat uudistuksen sisällöllisiä ja rakenteellisia ratkaisuja. Yhdistämällä sosiaali- ja terveystoimi yhden johdon alaisuuteen saatiin aikaan edellytykset resurssien tehokkaammalle käytölle. Organisaatiorakenteen suhteen olennaisimman ratkaisun teki 17 kansanedustajaa, jotka muodostavat perustuslakivaliokunnan. Kunnat ja hyvinvointialueet pidetään erillään. Siitä seuraa, että kansalaisten verovaroista taistelevat nyt 18 vallanhaltijan sijasta 315 vallanhaltijaa.
Sote-uudistus, maan suurin hallintouudistus, on pitkän poliittisen prosessin tulos. Toivottavasti kirjan alkuosa luo edellytykset ymmärtää keskimmäisissä luvuissa käsiteltyä vuosia kestänyttä kiivasta vastarintaa ja puolueiden poliittista peliä. Esitettyjen väitteiden analyysissä joudun lukijan harmiksi toistamaan eri luvuissa joitakin perusasioita.
Kirjan viimeinen luku sisältää yhteenvedon uudistuksella saavutetuista hyödyistä ja niistä esteistä, joita sen toteuttajat joutuvat vieläkin ylittämään.
Omistan kirjani jo ennen syntymääni kuolleelle isoisälleni Tuomas Kaasalaiselle(Kauru Tuomas), jonka geeneistä on isäni Arvin kautta lähtöisin vahva kiinnostukseni paikallisdemokratiaan. Tuomas oli Vpl. Pyhäjärven kunnanvaltuutettu ja herastuomari. Mummoni eli vain kaksi viikkoa miehensä jälkeen ja kuoli tätieni kertoman mukaan ikävään. Äijäni täytyi olla hyvä ihminen.
Isoisäni aikana asukkaiden ja heidän edustajiensa välit olivat henkilökohtaisia ja aitoja. Tekemällä ihmisille hyvää sai palkkioksi kansalaisten kiitollisuuden ja ääniä vaaleissa. Nykyaikana menestyy useimmiten tekemällä hyvää puolueelle, jolta saa palkkioksi lisää valtaa ja myöhemmin palkkioviran. Puolueen hyväksi tehdyn työn onnistuminen on niitä harvoja asioita, joihin on olemassa toimiva mittari, äänten määrä vaaleissa. Nyt suositaan manipulaattoreita, joilta onnistuvat Donald Trumpin käyttämät keinot: toisten lyttääminen, harhaan johtaminen ja suoranainen valehtelu. Valehtelusta ei ole myöskään säädetty mitään rangaistusta. Asukkaiden palveluja korjataan, jos korjaamatta jättäminen tuottaisi vaalitappion.
Merkittävä osa kirjan sisällöstä käsittelee Petteri Orpon (kok.) vaalipuheessa ja opposition välikysymyksessä esitettyjä harhaan johtavia väitteitä, joista silloinen kansanedustaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eläköitynyt toimitusjohtaja Aki Lindén (sd.) totesi tuoreeltaan vääriksi 45.
Viimeistään tässä vaiheessa lukija saattaa kysyä, enkö sitten itse saa mielipiteitäni poliittisesta lähteestä, olenhan ollut useissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Sidokset pyrkivät aina ohjaamaan omaa ajattelua, siksi en tällä hetkellä ole minkään puolueen jäsen. Erityisesti paikallisdemokratia kiehtoo kuitenkin minua jo veren perintönä. Siksi olen opiskellut kunnallishallintoa, kunnallistaloutta ja julkisoikeutta aina tohtorin tutkintoon asti – ja hieman ylikin.
Kiitoksena Suomen Tietokirjailijat ry:ltä saamastani apurahasta tarjoan tämän kirjan edullisesti sekä nettikirjana että painettuna. Suuret kiitokset BoD-kustantamolle nopeasta toiminnasta. Kunnon kehut ansaitsee myös Mene Creative Oy kannesta ja taitosta. Lämmin kiitos vaimolleni kirjailija Tuula Korolaisellekielentarkastuksesta sekä hyödyllisistä kommenteista ja ehdotuksista. Hän on kokenut hallintotekstien editori, sillä tuotosteni lukeminen on alkanut jo kauan sitten Tampereen yliopistolla.
Vantaalla 1.1.2023
Silvo Kaasalainen
Sisällys
Lukijalle
Soten lähtökohdat
Hyvinvointi, rahoittajat ja toteuttajat
Tehokkuus, tasa-arvo ja demokratia
Kansan tahdosta toiminnaksi
Tietojärjestelmät tukena ja tukkeena
Vaikuttavuudella rahat riittämään
Kuntien kohtalo
Yhteisö vai palvelujen tuottaja
Tarkastuksella tuloksia
Perustuslain tulkinta ja tarkoitus
Isojen kaupunkien vastarintaliike
Vihreiden siunaama kokoomuspormestari
Isot kaupungit vastaan valtio
Uusmaalaisten erityiskohtelu
Kokoomusjohtajien yhteinen sävel
Uudenmaan vaihtoehdot
Mielikuvamarkkinoinnin voima
Äänestäjän oma vastuu
Muutosvastarinta vaaliaseena
Opposition täyslaidallinen
Riittävän hyvä sote
Hyvinvointialueet
Lähteitä ja taustakirjallisuutta
Lyhenteitä