Pormestarimallit ovat ratkaisevasti erilaisia

Pormestarimallit ovat ratkaisevasti erilaisia

MIELIPIDE

Helsingin Sanomat

Raimo Ilaskiven mukaan (HS Mielipide 27.12.) kaupunginjohtajien korvaaminen valtuuston valitsemilla pormestareilla ei lisää kansanvaltaa. Samoilla linjoilla ovat muutkin entiset kaupunginjohtajat (HS 30.12.). Kritiikki on täysin oikeutettua.

Kun pormestarit vielä valittaisiin valtuutetuista, on suuressa määrin kyse poliittisista palkkioista ja omasta edusta. Uusien tehtävien haltijat hakisivat itselleen ansioita uuden järjestelmän avulla, kuten Ilaskivi epäilee.

Entisten kaupunginjohtajien kritiikki kohdistuu myös organisaatiouudistukseen, jossa muodostetaan neljä toimialaa nykyisten 30 viraston sijaan.

Uudistus on kuitenkin välttämätön, jotta palvelut voidaan tuottaa asukkaiden tarpeiden eikä jäykän virastojaon mukaan. Luottamushenkilöidenkin kannalta on tärkeintä päästä vaikuttamaan päätösten sisältöön.

Helsingin malli eroaa ratkaisevasti Euroopassa yleisestä mallista, jossa poliittinen ohjausvalta on asukkaiden vaaleissa valitsemilla pormestarilla ja valtuutetuilla. Tällöin pormestari on myös vastuussa suoraan asukkaille eikä vain valtuuston poliittisille ryhmille.

Eurooppalaisessa mallissa pormestariehdokkaille voidaan asettaa pätevyysvaatimukset, ja pormestareiden toimikausi voi olla esimerkiksi kuusi vuotta. Puolueet hakevat ehdokkaita myös kunnan ulkopuolelta. Millään puolueella ei ole varaa esittää ehdokasta, johon asukkaat eivät voi luottaa. Käytännössä valitut pormestarit ovat olleet hallinnon ja talouden asiantuntijoita.

Tähän demokraattiseen hallintomalliin kuuluu olennaisena päätösprosessin uudistaminen siten, että valtuutetuista muodostetaan toimialojen jaostoja, joissa päätösten valmistelu tapahtuu. Valmistelun laatu onkin olennaisin hyvään tulokseen johtava tekijä.

Puhtain pätevyysperustein valitut viranhaltijat antavat asiantuntemuksensa jaostojen käyttöön. Pormestari mahdollisine esikuntineen toimii päätösprosessin organisaattorina. Malli täyttää siten sekä demokratian että tuloksellisuuden vaateet.

Silvo Kaasalainen

hallintotieteiden tohtori, kunnallispolitiikan dosentti

Vantaa